Suomen terveydenhuollon kriisi

Suomessa on huutava pula erityisesti Sairaanhoitajista joita puuttuu koko maasta lähes n. 16 500. Kaksi vuotta sitten vaje oli noin 8000 eli määrä on tuplaantunut

Hoitajapula on korona-aikana pahentunut. Suuri osa hoitajista on harkinnut alan vaihtoa. Ei mikään ihme koska hoitajista tehtiin yhteiskunnan sankareita vuonna 2021 kun korona alkoi pahenemaan Suomessa. Kuitenkin tämä asia lakaistiin nopeasti maton alle.

Vuonna 2022 Valviran rekisteristä on omasta pyynnöstä poistettu ammattioikeus 997 sotealan henkilöltä. Näistä sairaanhoitajia on 272 ja lähihoitajia 634. Määrä on Valviran lakimiehen Anna Valkeajoen mukaan hyvin poikkeuksellinen. Vuonna 2021 rekisteristä poistettiin 46 henkilöä, sitä edeltävänä 29 ja sitä ennen alle 10 vuodessa. Käytännössä ammattioikeuden poistaminen rekisteristä tarkoittaa sitä, että henkilö menettää mahdollisuuden kyseisen ammatin harjoittamiseen.

Itseäni pelottaa tulevaisuus koska olen täysin julkisen terveydenhuollon varassa. Selkä kun meni nuorempana niin mulla ei ollut vakuutusta. Olin lopettanut sen koska ”ikinä ei tapahdu mitään”. Ei olisi kannattanut. Nyt se ei siis kata selästäni johtuvia kustannuksia. Jos jotain vinkkiä pitäisi muille antaa niin: ottakaa vakuutus.

Itseäni kieltämättä ihmetyttää muutama asia tässä terveydenhuollon kriisissä. Eniten se, että miksi Suomen tukipilareita halutaan tahallaan romuttaa. Siltä tämä ainakin näyttää. Tarkoitan tukipilareilla hyvinvointi yhteiskunnan tärkeitä asioita kuten julkista terveydenhuoltoa, opettajia, varhaiskasvatusta, poliiseja, palomiehiä jne. Seuraan sosiaalisessa mediassa hoitoalan ammattilaisia ja sieltä saa hyvän kuvan tästä tilanteesta. Sitten kun selaa uutisia niin joku johtaja kertoo, että ”kaikki on hyvin ja meillä on erinomainen johto.”

Tästä voi tietysti olla montaa mieltä. En siis haluaisi uskoa siihen, että julkinen terveydenhuolto halutaan romuttaa koska siihen on kuitenkin satsattu aivan järkyttäviä summia rahaa.

  • Lastensairaala 185.5 miljoonaa
  • Siltasairaala 295 miljoonaa
  • Apotti (potilastietojärjestelmä) 804.5miljoonaa

Sitten jopa uutisoitiin siitä, että HUS aikoo lähettää lastensairaalan sydänleikkaus potilaita Tanskaan leikattavaksi.

Huomioitavaa on myös se, että Apotin kustannukset on tuplaantunut alkuperäisestä suunnitelmasta. Uusi kallis järjestelmä, mutta kukaan ei ole tästä innoissaan. Juuri luin erään lääkärin kertomusta aiheesta, että vanhat tiedot ei siirtynyt Apottiin niin nyt he joutuvat käyttämään vanhaa järjestelmää Apotin rinnalla. Olen itse ainakin saanut Apotista sellaisen kuvan, että potilaskirjaukset vievät todella paljon aikaa hoitajilta ja lääkäreiltä. Tämä on kaikki pois siitä itse hoitotyöstä.


HUS Neurokirurgi Miikka Korja on ottanut Twitterissä kovasti kantaa hoitajapulaan.

”Karkean arvion mukaan 2023 loppuun mennessä HUSin neurokirurgialla on ~1000 potilaista, jotka ovat odottaneet leikkaukseen yli 6 kk (hoitotakuu)
Vertailuun 11/2021, jolloin näitä potilaita oli 24. Merkittävää osaa ko. potilaista ei pystytä privaatissa leikkaamaan.”

”Jos oman hyvinvointialueen (HVA) sairaala ei pysty hoitamaan potilasta 6 kk:ssa, sen on järjestettävä mahdollisuus päästä hoitoon muualle, joko toiselle HVA:lle, ostopalveluihin tai annettava palveluseteli.”

”Jos HVA ei voi järjestää hoitoa säädetyssä enimmäisajassa Suomessa, sen annettava potilaan pyynnöstä ennakkolupa hakeutua HVA:een kustannuksella hoitoon EU- tai ETA-maahan taikka Sveitsiin.”

HUSin hoitoa >6kk odottavilla HKI:n & Uudenmaan HVA:n potilailla myös tämä oikeus.

Hoitotakuusta Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla: https://stm.fi/hoitotakuu

Mun mielestä tämä on erittäin huolestuttavaa. On aivan käsittämätöntä, että miten meidän päättäjät ovat edelleen selkeästi sitä mieltä, että mitään isompaa hätää ei ole olemassa. Toki kun he saavat käydä yksityisellä niin heillähän on kaikki hyvin. Miksi muuttaa mitään?

Ongelma on myös siinä, että en usko kovin monen päättäjän käyttävän julkista terveydenhuoltoa. Heillä ei ole selkeästi mitään käsitystä sen toiminnasta. Millaista on jonottaa kovissa kivuissa koko päivä sairaalan aulassa lääkärille pääsyä?

Miikka Korjakin mainitsi, että isoa osaa potilaista ei voida leikata yksityisellä, joten julkiset hoitavat leikkaukset.

Tiedän useamman poliitikon tai päättäjän, jotka ovat olleet julkisella leikkauksessa, mutta he ovat päässeet leikkausjonossa kärkipäähän. Ihmettelen tätä kovasti, että miksi? Onko heille tarkoitus antaa sellainen kuva, että julkinen terveydenhuolto toimii ja leikkaukseen pääsee ilman sen kummempaa jonottamista?

Vertailun vuoksi tiedän useita kipupotilaita jotka ovat odottaneet leikkaukseen pääsyä yli vuoden ja sinne pääsystä ei ole vielä tietoakaan.

Tämä aiheuttaa paljon ongelmia ja ennen kaikkea tämä tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.


Terveyspolitiikan emeritusprofessori Ilkka Vohlonen Itä-Suomen yliopistosta kertoo Helsingin sanomien haastattelussa, että 420€ maksaa jokainen päivä, jonka ihminen odottaa leikkausta työkyvyttömänä.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009516442.html

”420 euroa on tarkka laskelma siitä, paljonko leikkausta odotellessa yhteensä palaa rahaa esimerkiksi sairauspäivärahoihin ja lääkkeisiin päivässä.

Summa sisältää sekä Kelan että työnantajan osuudet. Se ei vielä huomioi esimerkiksi sitä, että kohtuuttoman pitkä odotus voi vaikeuttaa sairautta ja venyttää myös toipumisaikaa leikkauksen jälkeen.

Siltasairaalassa ei käytännössä kyetä tekemään ajanvarauksella ortopedian leikkauksia neljään kuukauteen. Jos potilaan työkyvyttömyys venyy saman verran, se siis maksaa yhteiskunnalle suurin piirtein 50 000 euroa / potilas.

Helmikuun lopussa Husin ortopedian kiireettömässä hoitojonossa oli liki 7 000 potilasta.”


Odotan mielenkiinnolla seuraavia tilastoja työkyvyttömyydestä ja eläkkeistä. On sanomattakin selvää, että todella monen potilaan kuntoutus sekä työhönpaluu tulee pitkittymään. Aina kipua ei myöskään hoideta tarpeeksi tehokkaasti ennen leikkausta niin tässä on vaarana myös se, että kivut voivat kroonistua.

Siltasairaalan Neurokirurgian leikkaussaleista on tänä vuonna ollut 3/6 salia käytössä.

Siltasairaalan Ortopedian leikkaussaleista on tänä vuonna ollut 2/6 salia käytössä.

Orton on Helsingin Ruskeasuolla toimiva Suomen monipuo­lisin vaativan erikois­sai­raan­hoidon yksityis­sai­raala. HUS:illa on sieltäkin leikkaussali vuokralla eli ainakin osa neurokirurgian potilaista lähetetään tänne leikkaukseen.

Kiinnostaisi tietää tämänkin kustannukset.

Näitä asioita kun yhdistelee ja laskeskelee niin väkisin tulee mieleen, että eikö todella olisi halvempaa antaa hoitajille isompi palkankorotus. Palkka on varmasti monelle todella iso asia, mutta tämä palkankorotus olisi tietysti vain yksi parannus keino. Työoloista on myös paljon puhuttu eli sisällä on paljon ongelmia. Se on myös Suomessa pielessä, että hoitaja tekee paljon muuta hoitotyön lisäksi esim. siivoaa, pesee pyykkiä, jakaa ruokaa jne. Tälläisiin tehtäviin voisi palkata muita henkilöitä lisää niin, että hoitajat saisivat keskittyä hoitotyöhön.

Kyllä tässä kieltämättä näkee hyvin selkeästi sen, että johtamisessa on erittäin paljon parantamisen varaa. Tämän vuoksi en ikävä kyllä usko siihen, että tämä kriisi ihan lähiaikoina saadaan hallintaan.

Kirjoittaja:

Frank Leiman

Koulutettu kivun kokemusasiantuntija ja kipupotilas.

 

Scroll to Top