Vertaistukiryhmissä keskustellaan välillä myös lääkkeistä ja mm. mielialalääkkeet on saanut melko paljonkin kritiikkiä, että miksi niitä pitää syödä kipuun?
Yritän hieman selventää ihmisen kehon toimintaa ja sitä että, kuinka nämä mielialalääkkeet toimivat.
Aloitetaan ihan sanasta kipu. Se on subjektiivinen kokemus. Sitä on hyvin vaikea fyysisesti mitata. Tämän vuoksi on myös erittäin vaikea sanoa mitkä hoitomuodot sopivat parhaiten juuri sinulle. Tutkimusnäyttöä on tietysti lääkkeistä laidasta laitaan, mutta myös useista lääkkeettömistä kivunhoitomenetelmistä esim. meditaatiosta. Siinä on tarkoituksena tyhjentää mieli ajatuksista ja rentouttaa kehoa. Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät ovat yleistyneet vuosien saatossa nopeasti. Lääkkeettömiä kivunhallinta keinoja ovat esim. kylmä/lämpö -hoito, TENS, akupunktio ja terapeuttinen harjoittelu. Tämän takia kannustakin kokeilemaan kaikkia mahdollisia kivunhoitomenetelmiä ja etsimään sitä ”omaa juttua”.
Suomessa on aika paljon siirryttykin ns. biopsykososiaaliseen malliin, jossa kipua tarkastellaan kokonaisvaltaisesti biologisista, psykologisista ja sosiaalisista näkökulmista. Mielestäni tämä on ihan kokeilemisen arvoista, mutta pitäisi myös huomioida ne kipupotilaat, jotka eivät tästä saa apua. Tällöin pitäisi potilaalle antaa myös lääkehoitoa. Tämä asia on mielestäni turhan usein unohdettu ja nimenomaan se, että kipupotilaat ovat yksilöitä kipujensa kanssa. Kaikille ei voi toimia samat kivunhoitomenetelmät.
Kun ihminen kokee kipua, kehomme kipureseptorit ”heräävät”. Ne alkavat lähettää viestiä kohti aivoja, jossa kipukokemus syntyy. Joskus sanotaan, että ”kipusi on korvien välissä”. Tämä kuulostaa mielestäni vähättelyltä tai mitätöinniltä, vaikka kokemus kivusta aivoissa eli korvien välissä syntyykin.
Ensimmäisenä kipusignaali kulkee sähköisenä selkäytimeen. Sieltä signaali jatkuu kohti aivoja, jossa se itse kiputuntemus syntyy.
Ensimmäisenä kipuviesti kulkee sähköisenä selkäytimeen. Sieltä viesti jatkuu kohti aivoja, jossa se itse kiputuntemus tapahtuu.
Kipu on epämiellyttävä tunne, mutta se myös käynnistää eri reaktioita niin kehossa, mielessä kuin omassa käyttäytymisessäkin. Nämä reaktiot tapahtuvat nopeasti ja automaattisesti, joten niitä voi olla vaikea heti aluksi hallita. Kipu voi nostaa myös esim. lihasjännitystä, tihentää sydämen sykettä ja hengitystä tai nostaa verenpainetta. Kipu herättää myös oman mielen huomion ja usein se keskeyttää muiden asioiden käsittelyn, kun sen resurssit ohjautuvat tähän kivun syyn selvittämiseen ja tietysti siihen, että miten tämä ongelma ratkaistaan.
Kivunhoitoon paras keino olisi moniammatillinen apu. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitotiimissä olisi lääkärin ja sairaanhoitajan lisäksi myös fysioterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti. Aika vähän on Suomessa kipupoliklinikoita nykypäivänä, jotka tämän kaiken voi potilailleen tarjota. Toki kyse on myös kovasta henkilökunta pulasta.
Lääkkeet
Opioidien lisäksi kivunhoidossa käytetään:
- Tulehduskipulääkkeitä
- Epilepsialääkkeitä (Gabapentinoideja)
- SSRI & SNRI-ryhmien lääkkeitä
- Trisyklisiä depressio eli masennuslääkkeitä.
Tulehduskipulääkkeitä kirjoitetaan omasta mielestäni aivan liikaa. Tämä johtuu mm. siitä, että vahvempien lääkkeiden opioidien kirjoittamista halutaan välttää syystä tai toisesta. Olen jutellut tästä aiheesta usean eri ammattilaisen kanssa. Apteekissakin ollaan usein sitä mieltä, että tulehduskipulääkkeitä menee liian paljon kaupaksi. He eivät missään nimessä haluaisi, että ne päätyvät ruokakauppaan myyntiin niin kuin on jo suunniteltu.
Osa saattaa pitää tulehduskipulääkkeitä turvallisina, mutta pidemmässä jatkuvassa käytössä niiden käyttö voi olla jopa vaarallista.
Tulehduskipulääkkeet aiheuttavat esim. sydänhaittavaikutuksia. Tätä on tutkittu paljon ja sydäninfarktin riski nousee, kun tulehduskipulääkkeitä käytetään suurella annoksella pitempään. Monet tekevät näin myös siksi koska he eivät saa mitään muutakaan hoitoa kipuunsa.
Apteekkari.fi uutisoi 10.2.2023
”Särkylääkkeiden aiheuttamat verenvuodot työllistävät sairaaloita”
Mahasuolikanavan verenvuotoja korjaava kirurgi Ville Väyrynen ei päästäisi tulehduskipulääkkeitä myyntiin apteekkien ulkopuolelle.
Tulehduskipulääkkeiden käyttö näkyy Väyrysen työssä kahdella tavalla. Suurin ongelma ovat mahalaukun ja pohjukaissuolen verenvuodot, mutta särkylääkkeet aiheuttavat myös paljon munuaisongelmia erityisesti iäkkäille potilaille.
Hän toivoo ihmisten ymmärtävän, että apteekkien itsehoitohyllyissä myytävät särkylääkepakkaukset eivät ole harmittomia.
– Tulehduskipulääkkeiden riskit ovat todellisia ja ongelmia voi tulla lyhyessäkin käytössä. Jos lääkkeet aiheuttavat mahaongelmia, kannattaa kääntyä herkästi lääkärin puoleen.
Epilepsialääkkeistä Gabrion (gabapentiini), Lyrica (pregabaliinin) ja Lamotrigin (lamotrigiinin) teho neuropaattisessa kivussa on osoitettu kontrolloiduissa tutkimuksissa. Gabapentinoidien eli gabapentiinin ja pregabaliinin vaikutus perustuu niiden sitoutumiseen jänniteherkkien kalsiumkanavien lisäalayksikköön (α2δ). Näillä voidaan vähentää spontaanien hermoimpulssien syntymistä ja näin vähentää kipua. Gabapentiini ja pregabaliini ovat tehokkaita diabeettisessa neuropatiassa ja postherpeettisessä neuralgiassa. Gabapentiinin teho on osoitettu myös amputaation jälkeisessä kivussa ja pregabaliinin selkäydinvamman jälkeisessä kivussa.
SSRI (Selective Serotonin Reuptake Inhibitors) masennuslääkkeet.
Suomeksi: Selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjät. Nämä ovat reseptorivaikutuksiltaan selektiivisimpiä serotoniinin takaisinoton estäjiä. Vaikka eri SSRI-lääkkeiden vaikutuksen arvellaan perustuvan niiden kykyyn vahvistaa serotoniinin vaikutuksia keskushermostossa, ne kuitenkin eroavat toisistaan jossain määrin muilta vaikutuksiltaan. Nämä SSRI-lääkkeiden erilaiset muut reseptorivaikutukset voivat selittää sen kokemuksen, että eri potilaat saattavat reagoida eri tavoin eri SSRI-lääkkeille.
SNRI (Serotonin Norepinephrine Reuptake Inhibitor) masennuslääkkeet
Suomeksi: Selektiiviset serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät. Hoitovaikutuksen arvellaan perustuvan niiden kykyyn estää trisyklisten masennuslääkkeiden tapaan sekä serotoniinin sekä noradrenaliinin takaisinottoa. SNRI-lääkkeet ovat osoittautuneet trisyklisten masennuslääkkeiden tapaan tehokkaiksi lääkkeiksi myös kroonisten kiputilojen ja fibromyalgian hoidossa. Duloksetiinista ja Venlafaksiinista on hyvä tutkimusnäyttö perifeerisessä neuropaattisessa kivussa. Kivulias diabeettinen neuropatia on duloksetiinin virallinen käyttöaihe.
Trisykliset masennuslääkkeet
Trisykliset masennuskipulääkkeet Triptyl (amitriptyliini) ja Noritren (nortriptyliini) ovat masennuksesta riippumattomia kipua lievittäviä lääkkeitä. Nämä myös nostavat potilaan kipukynnystä.
Ne ovat edelleenkin ensisijainen vaihtoehto erilaisten hermoperäisten kipujen hoidossa kolmoishermosärkyä (trigeminus neuralgia) lukuun ottamatta. Teho on osoitettu sentraalisissa ja perifeerisissä neuropaattisissa kiputiloissa.
Sentraalisia neuropaattisia kiputiloja
- aivoverenkiertohäiriöiden jälkeiset kiputilat
- MS-tautiin liittyvät neuropaattiset kiputilat
- selkäydinvamman jälkeiset neuropaattiset kiputilat
Perifeerisisiä neuropaattisia kiputiloja
• ääreishermovammojen jälkitilat
• kivuliaat polyneuropatiat
• selkärankaperäiset hermojuurivauriot
Merkittäviä tehoeroja eri trisyklisten lääkkeiden välillä ei ole todettu, mutta Noritren (nortriptyliini) on paremmin siedetty kuin Triptyl (amitriptyliini).
Kivunlievitystehon katsotaan selittyvän pääasiassa serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estolla, mikä tehostaa aivorungosta selkäytimeen laskevan inhibitorisen radaston toimintaa. Trisykliset lääkkeet salpaavat myös natriumkanavia. Kivunlievitys on mielialavaikutuksesta riippumaton, ja se alkaa nopeammin ja pienemmillä annoksilla. Ensimmäisenä toivottuna vaikutuksena saadaan usein rikkonaisen yöunen eheytyminen, minkä jälkeen tulee kivun lievittyminen. Kokonaishyöty on arvioitavissa, kun lääkettä on käytetty muutama viikko samalla annoksella.
Lisäksi Triptylin (amitriptyliini) haittavaikutuksena on väsymys. Tämän vuoksi monet ottaa Triptylin illalla. Triptylistä voi olla apua myös unenlaatuun.
Loppuun vielä totean, että näiden omien lääkkeiden löytäminen on hakuammuntaa, joten tämän takia monesta varmasti tuntuukin siltä, että on koekaniini, kun joutuu kokeilemaan useita eri lääkkeitä.
Nykyään farmakogeneettiset geenitestit ovat yleistyneet. Niitä saa yksityisiltä, mutta myös kuulemma jo julkiselta puolelta. Tämä testi auttaa selvittämään ne lääkeaineet, jotka sinulle sopivat eli siitä voi olla merkittävää hyötyä, kun sinulle etsitään sopivaa lääkitystä.
Tässä geenitesteistä lisää tietoa Terveystalon sivulta: Geenitesti | Farmakogeneettinen testi | Terveystalo. Näitä toki voi ja kannattaakin kysellä omasta hoitopaikasta.
Kirjoittaja:
Frank Leiman
Koulutettu kivun kokemusasiantuntija ja kipupotilas.
Lähteet:
- https://www.apteekkari.fi/artikkelit/sarkylaakkeiden-aiheuttamat-verenvuodot-tyollistavat-sairaaloita.html
- Terveyskylä
- Maija Haanpää
- Ammattilaisen kipukirja